Lao Kuningaskunta Nong Sae tai Nanzhao

Myös laosilaiset pitävät historian kirjoituksessaan Nanzhaota tai-kuningaskuntana, jota hallitsivat laosilaisten esi-isät. Thaimaan, Laosin ja Shan-kansan populaarikulttuurissa Nanzhaolla ja taisteluilla kiinalaisia vastaan on ollut tärkeä rooli vuodesta 1973 lähtien. Näistä kuvitteellisista taisteluista tehtiin dokumentteja Thaimaan televisioon ja niitä pystyi seuraamaan myös Laosin puolella. (Evans 2014:222).

Viravond (1964) kertoo, että noin vuoden 100 a.a.j. tienoilla kiinalaisvaltakunta hajaantui kolmeen osaan ja laosilaiset hallitsivat alueitaan itsenäisesti. He olivat perustaneet kuusi uutta kaupunkia, jotka olivat:
1. Muong Mong-Sui (voisi olla Muong Sui)
2. Muong Ia-Tse (nykynimi ei tiedossa)
3. Muong Lang-Kong (voisi olla Muong Lane-Kung)
4. Muong Theng Tsieng (voisi olla Thong-Xang)
5. Muong Tse-Lang (voisi olla Xieng-Lane)
6. Muong Mong-Tse (Muone Sae tai Muong Nong-Sae)

Pääkaupunkina oli Muong Sae ja valtiota kutsuttiin myöhemmin nimellä Nong-Sae tai Nanzhou. Laosilaiset, jotka elivät itsenäisessä Nong-Sae kuningaskunnassa saivat elää rauhassa, kunnes noin sata vuotta myöhemmin, vuonna 225 a.a.j., Kiinan keisarin Lao-Pin kenraali Kong-Beng valloitti Nong-Saen uudelleen useiden vuosien taistelun jälkeen*. Vuonna 395 a.a.j. laosilaiset, jotka asuivat näissä kuudessa kaupungissa, saivat takaisin itsenäisyytensä ja pystyivät pitämään sen vuoteen 649 j.a.a., jolloin kruunattiin uusi laosilainen kuningas nimeltä Sihanara tai Sinulo. Hän pystyi yhdistämään kuusi kaupunkivaltiota ja näin syntyi Nong-Saen kuningaskunta. (Viravond 1964).

Evans (2014:223), joka epäilee Nanzhaon tai-teoriaa kertoo, että Nanzhao/Dali kuningaskunta oli eräs ensimmäisistä buddhalaisista kuningaskunnista muinaisessa Kaakkois-Aasiassa. Sitä edelsi ainoastaan Pyu kuningaskunta. Buddhalaisuudella, joka esiintyi alueella, oli oma synteesinsä varhaisesta buddhalaisuudesta mutta siihen vaikuttivat voimakkaasti myös Tiibetissä ja Kiinassa tapahtuneet asiat. Valtio eli universaalisen chakravart** kuninkaan ympärillä mutta tämä ei ollut kiinalainen malli. (Evans 2014:223).

Evans (2014:229) toteaa myös, että kukaan Nanzhaon tai-teorian kannattajista ei näytä huomanneen, että Nanzhaon muodostumisen aikaan 8. vuosisadalla a.a.j. yhtään Tai kuningaskuntaa ei ollut olemassa ja jos Nanzhaon alueella olisi ollut tai-kansoja, niiden poliittinen organisaatio olisi ollut huomattavasti merkityksellisempi kuin vain päällikköjohtoinen kylä. On erittäin epätodennäköistä, että suhteellisen laaja kuningaskunta lainaisi keskeistä poliittista termistöä marginaaliselta heimokunnalta. Toisaalta vaeltelevat sotilaspäälliköt, kuten tait olivat tuohon aikaan, todennäköisesti lainaavat poliittisen kielen vahvimmilta lähistönsä kuningaskunnilta.
On merkittävää, että kaikki tai-kielien puhujat, jotka ovat yhä kielien oletetun syntysijan alueella, Kiinan Guangxissa, Guizhoussa tai Guangdongissa lainasivat poliittiset terminsä kiinalaisilta ja niistä kaikista puuttu sana ”chao.” Ne, jotka muuttivat Nanzhaon poliittisen vaikutusvallan alueelle, suurimmaksi osaksi käyttävät termiä ”chao” tai samaa kantaa olevaa termiä. On oletettavaa, että sanan lainaaminen kulki Nanzhaosta tai-kieliin. Tämä väite lienee kuitenkin mahdotonta todistaa varmaksi mutta todisteita löytyy myös toisesta suunnasta. Burman Puy-kansa on myös omaksunut tittelin. (Evans 2014:229-230).

Bakerin (2006) tekemässä kartassa kuvataan Tai-kansojen matka heidän “kotiseudultaan” Guanxista kohti etelää ja länttä. Läntinen reitti kulkee Nanzhaon etelärajoja myöten, joten on todennäköisemmin Nanzhao oli tai-kansojen esteenä heidän pyrkiessään kohti pohjoista. Kun merkittävät määrät tai-kansoja aloittivat matkansa länteen ja lounaaseen, pääasiassa siksi, että kiinalaiset alkoivat tunkeutua alueelle 9. vuosisadalla a.a.j., merkittävin valtio, jonka tait kohtasivat oli Nanzhao.

Nanzhaon alue oli Yunnanissa kapeiden riisiviljelytasankojen ja -laaksojen keskellä ja niitä ympäröivät tyhjät vuoristoalueet. Saadakseen valtaa tämän alueen ulkopuolella Nanzhaon tuli pysyvästi valloittaa ja kolonisoida sekä assimiloida alueita, joissa oli runsaasti asukkaita. Tällainen olisi ollut esimerkiksi Sichuan. (Fizgerald kirjassaan The Southern Expansion of the Chinese People 1972, Evans 2014:244). He epäonnistuivat siinä ja tämä saattoi johtaa Mong -klaanin tuhoon. Kuningaskunnan reunoilla oli monia eri etnisiä ryhmiä, jotka Ko-lo-feng sai valtaansa ja näihin aikoihin tai-kansat olivat liikkeellä. (Evans 2014:244.)

Thaimaalaiset ovat kirjoittaneet historiassaan jo lähes vuosisadan, että Nanzhaon kuninkaat olivat thaimaalaisia ja laosilaiset, jotka kopioivat asian ovat väittäneet, että kuninkaat olivat laosilaisia. Tärkein innovaatio laosilaisten kannalta oli se, että he ovat identifioineet Luang Prabanging Nanzhao kuningas P’i-lo-kohon, jonka he sanovat olevan Luang Prabangin legendaarinen perustaja. (Evans 2014:226).

Termi ”Ai Lao” on lainattu kiinalaisista teksteistä, alkaen Hou Han Shusta 398-445 a.a.j. Vietnamilaiset taas ovat kutsuneet Vietnamin vuoristoalueilla asuneita eri heimoja nimellä ”Ai Lao”, samoin kuin Lao-qua ja Van-tuong alueilla asuneista ihmisistä. Viimeinen tarkoittaa ”Kymmenentuhatta Norsua.” (Evans 2014:233).

Vuonna 685 a.a.j. Nanzhaon kuningas Sihanara kuoli ja hänen poikansa Lo- Seng nousi valtaistuimelle. Tämän jälkeen kuningaskuntaa hallitsi kolme kuningasta ennen Kuningas Khun Borom Rajathiratin valtaa. Kiinalaisten historian kirjassa hänet tunnetaan nimellä Pi-Loh-Koh/Pi Luo Ge. Vuonna 832 a.a.j. Nanzhao hyökkäsi ja tuhosi vasallivaltionsa Pyu kuningaskunnan pohjois-Burman alueella. Nanzhao jatkoi agressiotaan Guizhouhun, Guangxiin ja Annamiin sekä muihin pieniin Kaakkois-Aasian mantereen valtioihin. (Fu Zhishang kirjassaan A Comparative Study on the Relation between the Nanzhao-Dali kingdom and Inland Feudalist Dynasties 2001:311, Evans 2014:222).

Ge Luo Feng, Pi Luo Gen poika tyhjensi Cuan alueen asukkaista ja pakotti 200,000 Bai Man -kansalaista asettumaan Erhain alueelle (Yu, 2008). Gu Yuejun (2006: 261, artikkelissaan: The Rise of the Nanzhao Regime and its Influence on Southwest Ethnic Relations, Yu 2008) toteaa, että pakkomuutot olivat Nanzhaon pitkäaikainen politiikka, joilla estettiin kansannousut ja varmistettiin työvoimaa valtakunnan keskeisille alueille.

*Tämä voisi olla viittaus Kolmen Valtakunnan Tarinoihin eli kuuluisaan kiinalaiseen romaaniin, jossa Zhu Ge Liang/Kong Ming taistelee eteläisiä barbaareja vastaan.

**Kuningas, joka hallitsee hyväntahtoisesti ja eettisesti.

Lähteet:

Baker, C. From Yue To Tai. http://www.siamese-heritage.org/jsspdf/2001/JSS_090_0b_Baker_YueToThai.pdf

Evans, G. 2014. The Ai-Lao and Nan Chao/Tali Kingdom: A Re-orientation http://www.laostudies.org/vinya/EvansAiLao.pdf

Fitzgerald, C. P. 1972.  Press The Southern Expansion of the Chinese People. Australian National University

Gu Yuejuan 2006. "Nanzhao Zhengquan de Jueqi jiqi dui Xinan Minzu Guanxi de Yingxiang" The Rise of the Nanzhao Regime and its Influence on Southwest Ethnic Relations) in Xinan Bianjiang Minzu Yanjiu (Study on the Nationalities of the Southwestern Frontier), ed. by Li Xiaobin Yunnan University Press (2006): 255-267.

Viravond, M.S. 1964. History of Laos. Paragon Book Reprint Corp. New York 1964. http://www.reninc.org/bookshelf/history_of_laos_viravong.pdf

Yu Qing Yang. 2008. The Role of Nanzhao History in the Formation of Bai Identity. Graduate School of the University of Oregon. https://scholarsbank.uoregon.edu/xmlui/bitstream/handle/1794/7786/Yang_Yuqing_MA_spring2008.pdf?sequence=1.