1. Altai

Sai Aung Tun (2009, 4-5) kirjoitti tai-kansojen muuttaneen Kiinaan jo ennen kiinalaisia. Siksi tai-kansoja kutsutaan kiinalaisten isoiksi veljiksi. Monia tai-kielien sanoja on liitetty kiinan kieleen. Tai kansat eivät asuneet pelkästään syvälle itään ulottuvilla alueilla, vaan ehkäpä jopa Kiinan meren rannoilla. He ovat myös muodostaneet yhden tärkeistä kiinalaisen rodun osasista. Myös Altai-vuoristoa on sanottu tai-heimojen alkukodiksi (Prakoonhaeng 2001.)

Jotkut muutkin teoreetikot ja tutkijat ovat olleet samaa mieltä ja tämän teorian mukaan tait olisivat siirtyneet etelämmäksi, kun kiinalaiset olivat voimistuneet ja ajaneet tait tieltään.

Chakrabongse (1960:17) sanoi, että 900-luvulle tultaessa pieniä ryhmiä tai-kieliä puhuvia kansoja muutti vähitellen Yangze-joen alueelta eteläisestä Sichuanista ja koillisesta Yunnanista Kaakkois-Aasian suurten jokien alkujuoksujen äärille. Ei ole varmaa, olivatko ryhmät erillisiä kyliä vai alun perin pioneeriryhmiä, jotka elivät kylien perustajien alaisuudessa. He kuitenkin muodostivat yhteisöjä, joita kutsuttiin sanalla ”myang (muang, muong, myng), joita johtivat perinteiset hallitsijat. Näitä kutsuttiin nimellä Chao myang. Suurin osa pohjoisista myangeistä käsitti yhden vuoristolaakson alueen ja vain muutamat erittäin voimakkaat chaot kontrolloivat useampia laaksoja.

Nämä aikaiset vaiheet tai-kansojen leviämisestä ovat suurimmalta osalta dokumentoimattomia ja niiden oikeanperäisyys monien mielestä nykyisin hyvin kyseenalaista. Koska niin vähän todistusaineistoa löytyy tämän teorian tukemiseksi, en käsittele sitä tässä tämän enempää.

Toinen thaimaalaisten ja laosilaisten keskuudessa suosittu teoria on, että tai-kansat asuivat nykyisen Yunnanin alueella ja siirtyivät sieltä Kaakkois-Aasiaan, kun Kiinan Song-dynastia kukistui eteenpäintyöntyvien mongolien alle 1200-luvulla. Alueen itäosaa asuttivat ”pienet” tai-kansat, jotka olisivat siirtyneet Chao Phraya-joen laaksoon ja samaan aikaan kaksi khmerien kaupunkien tai-kuvernööriä kapinoivat khmerejä vastaan ottaen haltuunsa pohjoiset tasangot. He perustivat Sukhothai kuningaskunnan 1238 ja näin loivat alun Thaimaalle. (Syamananda, 1981:20).

Nämä kansat ovat tämän toisen teorian mukaan olleet vahvasti mukana johtamassa Yunnanin alueelle perustetussa Nanzhao kuningaskunnassa.

Prakoonhaeng (2001) kirjoittaa näin: Vaikka ei ole olemassa mitään konkreettisia todisteita siitä, että Ai-Laot olivat lähtöisin Altai vuorilta, useat lao- ja tai ryhmät väittävät, että heidän esi-isänsä ovat alun perin sieltä. Täältä he muuttivat etelään ja asettuivat Keltaisen joen ja Yangtze joen alueille nykyisen Hunanin alueella. Meuang Lung oli ensimmäinen Ai Laojen muinainen kuningaskunta Keltaisen joen yläjuoksun varrella. Tämän jälkeen he muuttivat lounaaseen ja rakensivat Meuang Pah kuningaskunnan Yangtse-joen varrelle lähelle Chongqingin kaupunkia. Meuang Ngiao kuningaskunta rakennettiin jonnekin Meuang Pah’n lounaisosaan.

Vuonna 843 e.a.a. tataarit valloittivat Kiinan ja kiinalaiset pakenivat Ai Lao kuningaskuntiin. Vuonna 246 e.a.a. kiinalaiset pakolaiset valtasivat yli kolmanneksen Meuang Ngiaosta ja aiheuttivat toisen Ai Lao pakolaisten virran kohti etelään. He perustivat uudelleen Peh Ngai kuningaskunnan, johon kuului kuusi valtiota Sichuanissa, mukaan lukien Nong Sae etelässä.    Nong Sae on thaimaalaisten ja laosilaisten käyttämä nimi Nan Zhaosta. Vuonna 50 a.a.j. laosilaiset kuningaskunnat jäivät jälleen kiinalaisten valtaan ja jakaantuivat kahdeksi pääryhmäksi. Ai Laot jäivät Peh Ngai kuningaskuntaan ja etelään lähteneet kutsuivat itseään nimellä Ngai Lao. Myöhemmin myös Ai Laot suuntasivat etelämmäksi eri suuntiin muodostaen omia kuningaskuntiaan ja kutsuen itseään eri nimillä. Ngai Laot, jotka pakenivat vielä etelämmäksi Peh Ngain jäljellä oleviin eteläisiin osiin, ryhmittyivät Nong Sae järven ympäristöön ja myöhemmin perustivat kuningaskunnan, jota kiinalaiset kutsuvat nimellä Nan Zhao. (Prakoonhaeng 2011, Viravond 1964).

Chakrabongse, HRH Prince Chula. 1960. Lords of Life: The Paternal Monarchy of Bangkok, 1782-1932. New York: Taplinger Publishing Company

Prakoonheang, Kevin. 2001. Political Ideologies and Development in the Lao People’s Democratic Republic Since 1975. Masters Thesis, University of Western Sydney, Macarthur.

Sai Aung Tun. 2009. History of the Shan State: From its Origins to 1962, Chiang Mai, Thailand: SilkwormBooks

Syamanda, Rong, 1981. A History of Thailand. Bangkok: Thai Watana Panich. http://www.seasite.niu.edu/tai/TaiDam/article/a2.htm

Viravong, M.S. 1961. History of Laos. Paragon Book Reprint Company. New York. https://www.scribd.com/document/251803278/history-of-laos-viravong-pdf