Shanghai ja Hangzhou

Shanghai

Ensimmäisestä ja toistaiseksi ainoasta visiitistäni Shanghaihin neljännesvuosisata sitten minulla ei ole paljoa muistikuvia. Todennäköisesti ostin seuraavan junalippuni eli Shanghai – Hangzhou välin jo saavuttuamme kaupunkiin yön junamatkan jälkeen, koska en viipynyt Shanghaissa kuin pari yötä. Vierailemistamme paikoista mieleen jäi Jade Buddhan Temppeli ja kaupungin vilkkaat ja ruuhkaiset ostoskadut, Fuxing Puisto sekä laivaristeily Huang Pu – jokea pitkin Keltaiselle Merelle. Lisäksi vierailimme Shanghain akrobaattiesityksessä, mikä oli todella vaikuttava. Se oli paljon parempi kuin toinen, jonka näin pari vuotta myöhemmin Beijingissä.

Leijonankesyttäjä, Shanghai 1986

Akrobaatti, Shanghai 1986

Täällä paikalliset asukkaat tuntuivat myös rohkeammilta ja tulivat keskustelemaan länsimaalaisen kanssa hanakammin kuin poliittisemmassa Beijingissä. Tämä siitäkin huolimatta, että Shanghai on Kiinan kommunistisen puolueen syntymäpaikka ja oli poliittisten ideologien kehittelypaikka Kulttuurivallankumouksen aikana 1966-76. Monet olivat tyytyväisiä Deng Xiao Pingin aloittamiin uudistuksiin. Mieleenpainuvin asia Shanghaista oli kun täpötäydessä bussissa noin 4-vuotias kiinalaistyttö tarttui minua kädestä kiinni ja hymyili ujosti. En muista hänen kasvojaan enää, mutta itse teko ja hetki ikuistuivat muistiini erittäin miellyttävänä kokemuksena.

Shanghai oli jo ollut pitkään Kiinan suurin kaupunki ja keskustan ahtaat kadut olivatkin täynnä ihmisiä, joiden seassa kulkeminen ei ollut helppoa. Täällä kuten kaikkialla muuallakin Kiinassa polkupyörä oli pääasiallisin liikkumisväline.

Elämää Huang Pu - joella, Shanghai 1986

Hangzhou

Hangzhoussa juna-aseman lipunmyynti ei ollut auki, kun saavuin kaupunkiin. Margun jatkoi matkaansa kohti Guangzhouta ja minä olin nyt matkalla yksin. Etsiydyin hotelliin ja lähdin uudelleen juna-asemalle lipunostoon. Tällä kertaa lipun osto onnistui ja minulle jäi pari päivää aikaa tutustua Hangzhouhun ja sen lähiympäristöön.

Hangzhoussa kiertelin parin päivän aikana ympäröiviä alueita vieraillen teeviljelmillä ja Liu He –pagodilla sekä Ling Yin Si –temppelissä. Toisen päivän vietin Länsijärvellä maisemia ihaillen, kuvia ottaen ja teetä maistellen. Teeviljelmällä jouduin ruuhkien tönäisemäksi sillä seurauksella, että itse tönäisin erään vanhahkon rouvan nurin. Onneksi emme seisseet jyrkänteen reunalla. Siitä lähtien rupesin hyvin tarkkaan miettimään, millaisiin ruuhkiin itseni työntäisin ja olen seurannut tätä ohjetta edelleenkiin. Aina ruuhkien välttäminen ei kuitenkaan ole mahdollista.

Kevät oli jo pitkällä Hangzhoussa, joten Länsijärvellä monet minulle silloin tuntemattomat puut olivat kukassa. Järvi oli täynnä pieniä ja suuria veneitä ja ihmiset kiersivät järvellä ja sen saarilla ihastelemassa kukkaloistosta. Hangzhou ja sen ympäristö todella olivat kauniita ja turhaan se ei ole saanut mainetta eräänä Kiinan kauneimmista kaupungeista. Kiinalaisilla onkin sanonta, että ihminen on onnellinen, jos hän syntyy Suzhoussa, elää Hangzhoussa, syö Guangzhoussa ja kuolee Liuzhoussa 生在苏州, 活在杭州, 吃在广州, 死在柳州. Toinen kiinalainen sanonta, joka kuvailee kahta ensimmäistä paikkaa on: Taivas ylhäällä,  Su ja Hang maan päällä 上有天堂，下有苏杭

Länsijärven maisemia, Hangzhou 1986